K2O yhteystiedot ja heimopäälliköt

Kookaksoo@gmail.com

Puh. 041 5258334

Facebook: https://www.facebook.com/K2O-Aikuisten-uintiheimo-aikuisvalmennusta-ammattimaisella-intohimolla-103337078436842/

Instagram: @k2o_uintiheimo



Heimopäälliköt:


Jari Varjonen

Turun kauppahallin lohikeiton ja yli 20 vuoden valmennuskokemuksen voimalla Jari tuo altaalle paljon ammattimaista valmennusosaamista ja ontuvaa heimohuumoria monissa eri muodoissaan.

"K2O on kuin raikas tuuli, joka tempaa mukaansa. Aivan mielettömän siistiä päästä altaalle koutsaamaan mahtavaa kokoajan kasvavaa uintiheimoa".

-Heimopäällikkö

Jari Varjonen



Ossi Oksa

Ossi tuo elämänkokelaana draivia altaalle ja sen laidoille. Tylsää treeneissä... Sellasista ei olekkaan. Omaa uintitaustaa löytyy. Edelleen kova nyrkki altaassa. Ossi ei pelkästään näe altaan laidalla, vaan tuntee.

Positiivarilla on aina muki piri pintaan täynnä. Joukkojaan edestä johtava kesämies odottaa treenejä jo kovasti.

”Suorastaan sika-siistiä lähteä tähän tohinaan! Jotain hyvää tästäkin taas seuraa.”

Heimopäällikkö,

Ossi Oksa



Jani-Petteri Puustinen

Heimopäällikkö Puustinen tässä terve,

Nyt on oikea hetki tuoda 35v uintiurani tiedot ja ”salaisuudet” julki K2O:N heimoille. Olen itsekin vielä aktiivi kilpa-/avovesiuimari ja aion vielä jatkaa pitkään kestänyttä uraani yhtenä heimolaisena (rakkaudesta lajiin)

Koko 23v työurani olen työskennellyt liikunnan- ja hyvinvoinninalalla josta on karttunut hyvin monipuolien ammattitaito, jonka haluan tuoda tukemaan heimon tavoitteellista harjoittelua.

”On nastaa lähtee tähän Heimolaisuuteen mukaan coatsina. Hyvää fiilistä ja kehittymistä tästäki seuraa.”

-Heimopäällikkö

Jani-Petteri Puustinen

Heimopäällikkö Puustisen ”avovesiblogi”

Vesi on aina ollut minulle mieluinen ja tärkeä elementti, vaikka edelleen hieman "pelkään" avovesiä sen verran, että muistan kunnioittaa sen voimaa. Kokeilin avovesiuintia ensimmäisen kerran virallisesti kaksi vuotta sitten. Olin tuolloin kylmiltäni ilmoittautunut avovesiuinnin SM-kilpailuun. Ajattelin, että sinne vain, osaanhan mä uida varsinkin näitä pitkiä matkoja. Silloin en vielä osannut aavistaa, että avovedessä uiminen olisi jotenkin niin paljon erilaista kuin uimahalleissa.

Olen harrastanut uintia säännöllisesti lapsesta asti aina tänne "aikuis" mastersikään saakka.

Vaikka olen kehittynyt uimarina, avovesiuinti on silti lajina aivan toinen kuin halliuinti. Ensimmäiset avovesiuintikerrat oli lyhyitä pyrähdyksiä noin 3c asteen vedessä vajavaisilla varustuksilla.(kylmässä merivedessä.)

Seuraavat muutamat kerrat uin alkukesästä selvästi lämpimämmässä järvivedessä Littoistenjärvellä ja näiden tuomien treenikertojen ja ”oppien” jälkeen olikin jo mielestäni "valmis" tuohon avovesikilpailuun.

Nuo ensimmäiset järviuintikerrat opettivat jo paljon minulle vaikka en läheskään vielä tiennyt mitä kaikkea pitää opetella ja huomioida avovesille saatikka kun mennään mereen. Nuo muutamat kerrat oli yllättäen onnistuneita kokemuksia ja ennen kaikkea hyviä treeni kertoja ja sai minut tutkimaan asiaa lisää kokeneemmilta avovesiuimareilta. Kisat menivätkin sitten loppu kesästä enemmän kuin yläkanttiin, vaikka kisatilanne oli poikkeuksellisen stressaava minulle kokeneelle kilpailijalle (hallipuolelta). Kaikki rutiinit ja kisan kulku yms oli samalla täysin uutta minulle ja olin ensi kertaa epävarma mitä tehdä ja milloin kisan edetessä. Kisat ovat aina jännittäviä, puhumattakaan kun kyseessä on haastavat olosuhteet. Merivesi oli tuolloin todella kylmää(17c). Kisan alussa meinasi iskeä pieni paniikki että miten ihmeessä pystyn suunnistamaan maaliin saakka ja ennen kaikkea usko horjui omien voimien suhteen joka varmasti johtui osittain kylmyydestä ja meren tuomasta pelkokertoimesta. Uin hetken kisan alkuun ihan perus pk-vauhtista vaparia ja sain itseni rauhoiteltua henkisesti ja kas kummaa se minun tyypillinen rento liukuva vaparia löytyi. Meriveteen "tarkoitettu" hengitysrytmi ja suunnistustaito löytyi yllättäen ja selvisin kisasta yli odotusten.

Luonnonvesissä treenatessa minun pitää joka kerta ennen rauhoittaa keho sekä totutella mahdolliseen viileään uimaveteen. Mielestäni avovesiuinnissa täytyy olla nöyrä. Jokainen päivä jokainen keli sekä jokainen vesistö ja jopa se entuudestaan tuttu reitti on joka kerta erilainen ja voi yllättää (esim uppotukki). Uidessa on oltava rauhallinen, hyvä ja varma olo. Liikkeelle lähdöt otan rauhallisesti ja totuttelen veden lämpötilaan, (kylmä vesi salpaa helposti hengityksen) jonka jälkeen liikeradat auki kevyillä drilleillä.

Silloin kun tuttu ja turvallinen uintirytmi löytyy ja mieli on rauhallinen, niin uinti on todella nautinnollista varsinkin ulkoilmassa ja luonnon vesissä. Avovedessä olen joka kerta vapaa uusiin seikkailuihin.

AVOVESIUINTIVARUSTEET

Märkäpuku

En mielelläni ui avovedessä ilman märkäpukua. Märkäpuku kelluttaa sen verran, että se tuo turvallisen olon. Märkäpuku myös lämmittää kehon, mikä sitten taas mahdollistaa viileämmissä vesissä uimisen.

kilpailussa on säännöt märkäpuvun käyttöön:

Märkäpuku on pakollinen alle 17-asteisessa vedessä ja suositeltavaa alle 22c

Märkäpuku on kielletty, jos veden lämpötila on reitin etäisimmässä kohdassa 60 cm:n syvyydessä vähintään 22 astetta

Uimapuku

Treeneissä puen märkäpuvun alle ihan normaalit uikkarit

Uimalasit

Avovesiuimalaseja myydään erikseen, mutta itse olen uinut hallissa ja avovedessä samoilla laseille. Tärkeintä on, että lasit eivät falskaa ja tuntuvat miellyttäviltä päässä. Kirkkaissa vesissä, esimerkiksi ulkomailla, tummemmat lasit voisivat olla ihan järkevät, mutta itse en ole kokenut tarpeelliseksi.

Uimalakki, käsineet ja sukat

Olen käyttänyt avovedessä mahdollisimman kirkkaan väristä uimalakkia, että erottuisin vedestä paremmin. Kylmiin vesiin myydään erikseen ihan sellaisia kypärälakkiversioita, jotka lämmittävät vielä paremmin. Myös uintikäsineitä ja -sukkia on olemassa

Turvallisuusvarusteet: uimarinpoiju

Uimarin poiju on kahdestakin eri syystä tärkeä varuste avovesiuimarille. Pelkkä kirkkaan värinen uimalakki ei riitä ja näin ollen pienessäkin aallokossa voi olla vaikea erottaa uimaria. Toinen uimarinpoijun tärkeä tehtävä on olla turvana, jos vedessä tulee paniikkikohtaus, suonenveto tai kramppi, niin poijun päällä voi levätä ja kerätä voimia.

VINKIT AVOVESIUINTIIN

Älä ui yksin avovedessä

Yksin ei kannata mennä uimaan avovesiin Jos kuitenkin menet yksin, niin pysyttele rannan tuntumassa ja ui rantaviivan myötäisesti. Jos itse olen mennyt yksin uimaan, niin yleensä olen värvännyt jonkun rannalle katsomaan hieman minun perään.

Lämmittele ennen avovesiuintia

Avovesiuinnissa tämän merkitys korostuu. Jos et ole lämmitellyt, niin keho voi reagoida voimakkaammin kylmään veteen.

Totuttele veteen

Mene veteen rauhallisesti ja anna itsellesi aikaa sopeutua veden lämpötilaan. Laita pää pinnan alle ja puhaltele muutamia kertoja veteen. Ennen varsinaista uintitreeniä ota muutamia vetoja ja drillejä. Minulle rennoin uintivauhti on sellainen, että hengitän joka kolmannella ja tämä helpottaa myös suunnistamista kun näkee molemmille puolille missä mennään

rauhallinen ja nöyrä

Avovedessä ei kannata lähteä ylittämään itseään yli rajojen. Itse pyrin uimaan avovedessä aina vähän rauhallisemmin kuin altaassa. Tärkeää on, että hengitysrytmi on tasainen mikäli et saa keuhkoja toimimaan niin hengittäminen saattaa muuttua vaivalloiseksi ja tuntuu kuin märkäpuku painaisi keuhkoja kasaan. itse en ole koskaan saanut ihan kunnollista paniikkia mutta onhan sitä jonkun kerran pelästynyt rannan tuntumassa johonkin outoon esineeseen. Heti, jos hengittäminen tuntuu vaikealta, kannattaa hidastaa vauhtia, nostaa pää pintaan ja potkia vaikka hetken selällään. Tämän jälkeen uusi yritys aivan kaikessa rauhassa. Pitää muistaa, että avovedessä ei koskaan kannata alkaa leikkimään mitään sankaria.

Suunnistaminen

Avovedessä uiminen ei onnistu samalla tavalla suoraan kuin altaassa, vaan eteneminen vaatii suunnistamista. Monessa paikassa veteen on laitettu poijuja, jotka helpottavat vedessä suunnistamista, mutta jos poijuja ei ole, niin kannattaa ottaa rannasta jokin kiintopiste, jota kohti ui. Avovedessä on usein myös pientä aallokkoa, joka tekee hengittämisestä ja suunnistamisesta haastavampaa, tämä kannattaa ottaa huomioon. Uintipaikaksi kannattaa valita sellainen, missä ei ole veneliikennettä, ettei tarvitse pelätä jäävänsä alle. Tämänkin vuoksi rantaviivan tuntumassa uiminen on turvallisinta.

ja vielä lopuksi, kannattaa kysellä muilta lajin harrastajilta hyviä uimapaikkoja

Jani Puustinen, Heimopäällikkö, K20

Yhteydenotto *